“Mentiin sinne Mestarista. Silloli hirvelapa siellä parvekkeella. Oli pikkupakkanen.”
Kaketsu-kirja! Olen tallentanut lähiöelämää useiden vuosien ajan yhdessä tutkija, KT Uma Nissin kanssa. Kaketsu on ilmestynyt elokuussa 2019.
Kaketsu-kirjaa on myytävänä kirjakaupoissa sekä Oulussa Levykauppa ÄX:ssä, Nonboutiquessa ja Taidemuseolla.
Kirjan graafinen suunnittelu Henna Raitala, kannen logo Petri Kulju, toimitustyö Mirkka Oja-Leikas ja kustantajana Nispero-kustannus. Kirjaa ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto.
Kirjan kuvat on kuvattu filmille vuosina 2016 - 2018.
Kaketsu-kirjassa äänessä ovat lähiön asukkaat tutkija, KT Uma Nissin haastatteluissa. Kirjassa on myös Uma Nissin omakohtainen artikkeli. Artikkelissa Nissi pohtii kokemuksiaan vähävaraisuudesta ja elämästä lähiössä, josta taloudellisten resurssien niukkuudesta huolimatta löytyy monikerroksista yhteisöllisyyttä.
Oululainen metsälähiö Kaukovainio on tyypillinen suomalainen matalan tulotason ja korkeiden työttömyyslukujen lähiö. Kaukovainion kaltaisia, 60- ja 70-luvulla rakennettuja huonomaineisia lähiöitä löytyy jokaisesta suomalaisesta kaupungista. Suomessa 1960- ja 1970-lukujen valtava massamuutto maalta kaupunkiin johti lähiöiden syntymiseen.
Lähiö on koti kuitenkin yli neljäsosalle suomalaisista. Paikasta, johon kenelläkään ei ollut juuria, syntyi juureva kotiseutu. Paikka, johon kaivataan. Koti, johon palataan. Kaukovainio on kiehtova paikka ristiriitaisuudessaan: se on yhtäaikaa maaseutumainen ja urbaani, tavallinen ja absurdi, lähiö metsässä.
“Elä nyt Kaukovainiolle, se on ihan hullu paikka, Villin lännen paikka.”
KAKETSU BOOK
Kaketsu book is published at Auguts 2019.
“We went there from the Mestari pub. He had o moose chop out there on the balcony. It was little freesing outside.”
This photographic series is accompanied be the suburban stories collected by Uma Nissi, PhD as interviews. Photographed on film 2016–2018.
Kaukovainio is a typical Finnish suburb in the middle of a forest. It is blighted by low income and high unemployment. Every Finnis city has a suburb like Kaukovainio: ther grew during the 60s ad 70s during mass migration from countryside to the cities. The suburb is home for over a quarter of the Finnish population. Somehow the places that no one had roots turned in to a rooty home. I’m facinated of people and contradistinction of Kaukovainio: it is both rural and urban, both ordinary and absurb. It is a suburb in the woods.
Kaukovainio - lähiötarinoita -sarjan aikaisemmat muotokuvat yhdessä Uma Louhelan keräämien tarinoiden kanssa ovat olleet esillä mm. Oulun taidemuseossa.
